Saavutettavuus verkkosivuilla ja dokumenteissa

Jos työskentelet viestinnän parissa, olet ehkä törmännyt saavutettavuus -termiin. Digipalveluiden saavutettavuudesta on olemassa ohjeita ja osalle toimijoista jopa velvoittavia lakeja, jotka tulee huomioida verkkosisältöjä suunniteltaessa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joten kokosin tänne tietoa siitä, mitä saavutettavuusdirektiivi on ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Tässä myös linkit lisätiedon pariin. 

Usein kysytyt kysymykset saavutettavuudesta:

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Saavutettavuuden tarkoitus on varmistaa kaikille yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa verkkoympäristössä. Käytännössä se tarkoittaa, että nettisivujen ja siellä olevien dokumenttien on oltava niin teknisesti kuin sisällöllisesti sellaisia, että ne voidaan löytää ja ymmärtää helposti, vaikka ihmisellä olisikin rajoitteita esimerkiksi kielen ymmärtämisen tai näkökyvyn suhteen. 

Saavutettavuutta on helppo havainnollistaa esimerkin avulla: kuvitellaan asiakas, joka vierailee nettisivuillasi. Hänellä on näkövamman vuoksi laite, joka lukee ääneen nettisivuille kirjoitetun tekstin. Hänen on vaikea navigoida sivustolla haluttuun paikkaan, koska tärkeä linkki on tehty kuvan muotoon eikä tieto siitä välity laitteeseen.

Saavutettavuus pitäisi huomioida hyvissä ajoin verkkosisältöjä suunniteltaessa. Saavutettavuus koskee hyvin laajasti kokonaisuutta: sivuston tekniikkaa, käyttöliittymää ja sisältöä.

Lyhyesti:

• Käyttöliittymän on oltava looginen ja helppokäyttöinen – kaikille, myös esimerkiksi näkövammaisille tai värisokeille. 

• Helposti ymmärrettävä sisältö. Kielen on oltava selkeää yleiskieltä tai selkokieltä.

• Saavutettavaan sisältöön kuuluvat myös ymmärtämistä helpottavat kuvat, videot ja äänet. Tärkeä tieto kannattaa kertoa ainakin kahdella eri tavalla. Videoiden saavutettavuutta parannetaan tekstityksellä, kuville laaditaan tekstivastine, lomakkeissa ja taulukoissa huomioidaan apuvälineystävällinen rakenne.

• Tekniikan on toimittava virheettömästi ja mahdollistettava erilaisten apuvälineiden, kuten ruudunlukuohjelman käytön. Tekniseen saavutettavuuteen ohjaa pitkälti kansainvälinen WCAG-ohjeistus

”Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä.”

Lisätietoa saavutettavuudesta

Keitä saavutettavuuskriteerit velvoittavat?

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa pääosin viranomaisen asemassa toimivia organisaatioita tekemään verkkopalveluistaan eli verkkosivustoista ja mobiilisovelluksista saavutettavuusvaatimusten mukaisia.

Viranomaisten lisäksi saavutettavuusvaatimukset koskevat julkisoikeudellisia laitoksia ja osaa järjestöistä. Saavutettavuusvaatimukset voivat myös koskea joidenkin organisaatioiden verkkopalveluja erityisavustuksen perusteella. Lisäksi osa yksityistä sektoria kuuluu saavutettavuusvaatimusten piiriin. Katso tarkemmin keitä laki velvoittaa.

Pitäisikö meidänkin kiinnostua saavutettavuudesta?

Direktiivin vaatimukset koskevat toistaiseksi vain julkishallintoa. Saavutettavuuden luulisi kuitenkin kiinnostavan muitakin.

Suomessa on 1 254 800 ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Tällä hetkellä monet eivät pysty käyttämään verkkopalveluita, koska ne eivät ole saavutettavia.

Saavutettavuus palvelee kuitenkin ihan kaikkia. Saavutettava verkkopalvelu on helpompi käyttää ja ymmärtää kuin tavallinen.

Lähde: saavutettavuusdirektiivi.fi

Onko jotain helppoja tapoja parantaa saavutettavuutta?

Yleisiä ohjeita:

  • Suosi kaikessa verkkoviestinnässä selkeää yleiskieltä. Muuta liian pitkät ja monimutkaiset lauserakenteet selkeämmiksi ja korvaa vaikeat ammattitermit suurelle yleisölle ymmärrettäviksi termeiksi
  • Testaa verkkopalvelun käyttöliittymää asiakkaillasi
  • Pyydä graafikolta apua saavutettavien dokumenttien valmistuksessa (verkkoon ladattavat lomakkeet, esitteet ja esitykset)
  • Tilaa verkkopalveluusi saavutettavuuskartoitus asiantuntijalta
  • Jaa organisaatiossasi tietoa saavutettavuudesta

Lisää aiheesta täältä

Lappi design auttaa saavutettavien verkkosivujen ja dokumenttien suunnittelussa, ota yhteys!