Taidelähtöiset projektit ovat nousseet yhdeksi kiinnostavaksi tavaksi kehittää yhteisöjen hyvinvointia ja työelämää. Taidelähtöinen kehittäminen voi vahvistaa esimerkiksi osallisuuden tunnetta, organisaation ilmapiiriä tai yhteisten tilojen viihtyvyyttä.
Toteutimme viime vuonna yhden tällaisen osallistavan taidetyöpajan, josta kuvat alla ovat peräisin.
Taiteen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon – sekä yksilöiden että yhteisöjen näkökulmasta. Silti taiteen rooli yritysten kehittämisessä on vasta hahmottumassa.
Taidelähtöinen kehittäminen voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi osallistavaa taidetyöpajaa, jaettua taide-elämystä – tai oikeastaan melkein mitä vaan. Myös taide itsessään ilman osallistavaa otetta voi antaa yllättäviä ratkaisun avaimia.
Liikkeenjohdon konsultti Max Mickelsson on todennut, että taide lisää ymmärrystä ja empatiaa. Kvartaalitalouden kiireessä taide voi auttaa pysähtymään, vaihtamaan perspektiiviä ja tarkastelemaan asioita rauhassa. Samaa ajattelua voi soveltaa myös liiketoimintaan. Kuvataiteesta tutut keinot – asioiden pilkkominen, näkökulman vaihtaminen ja uusien yhteyksien löytäminen – ovat suoraan hyödynnettävissä ongelmanratkaisussa ja innovoinnissa.
Raja “kovien” ja “pehmeiden” alojen välillä onkin vähitellen murtumassa. Yhä useammin ymmärretään, että monimutkaiset ongelmat vaativat monialaisia näkökulmia.
Mitä taide voi opettaa työelämälle?
Lisää luovuutta
Luovuus ja innovointi eivät synny pelkästään tehokkuudesta. Ne vaativat myös tilaa ajatella, kokeilla ja olla keskeneräinen.
Taiteellisessa työskentelyssä tämä näkyy luontevasti. Prosessiin kuuluu usein:
- ei-tietäminen
- kuunteleminen
- havainnointi
- mahdollistaminen
- keskeneräisyyttä salliva, iteratiivinen prosessi
Nämä voivat tuntua ristiriitaisilta työelämässä, jossa korostuvat tavoitteellisuus ja mitattavat tulokset. Silti juuri nämä elementit mahdollistavat uuden ajattelun.
Lisää rohkeutta
Ajattelen, että taiteen yksi parhaista puolista on siihen olennaisesti kuuluva inhimillinen haavoittuvuus ja sen kauneus. Brené Brown on yhdysvaltalainen sosiaalialan tutkija, joka on tutkinut haavoittuvuutta, häpeää ja rohkeutta, sekä näiden yhteyksiä ja vaikutuksia työyhteisöjen ilmapiirille, innovointi- ja uusiutumiskyvylle sekä yksilön luovuudelle. Hänen mukaansa oman haavoittuvuuden hyväksyminen ja sen kanssa toimiminen on suurinta rohkeutta, ja sitä tarvitaan mm. epävarmuuden sietoon, riskinottoon – ja menestymiseen.
Tutkija Brené Brownin mukaan haavoittuvuus ei ole heikkoutta, vaan rohkeuden edellytys. Se liittyy aina uuden luomiseen. Sama pätee myös työelämään.
Uudet ideat syntyvät harvoin valmiina. Ne vaativat tilaa keskeneräisyydelle – ja uskallusta näyttää jotain, mikä ei vielä ole valmis.
Jos organisaatiokulttuuri ei salli tätä, luovuus jää helposti pintatasolle ja estää kehittymisen.
Taide tarjoaa mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja. Se kutsuu kohtaamisiin, joissa ei ole valmiita vastauksia ja joissa joudumme olemaan avoimia sekä itsellemme että muille.
Lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta
Taiteella voi tukea yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisissä taideinterventioissa kuuntelu, dialogin synnyttäminen ja yhteinen tekeminen ovat usein aineellista lopputuotosta tärkeämpää tai vähintäänkin samanarvoisia.
Yritysten kehittämisessä taidelähtöinen kehittäminen voi tarkoittaa siirtymää:
- yksilösuorituksesta yhteiseen ajatteluun
- kontrollista luottamukseen
- valmiista vastauksista avoimiin kysymyksiin
- matkan eli prosessin arvostamista pelkän lopputuloksen sijaan
- aineettomien hyötyjen nostamiseen
Taidelähtöinen kehittäminen lisää liikkumatilaa
Taide voi tarjota työelämään siis jotain olennaista, kuten mentaalista liikkumatilaa.
Tilaa tarkastella asioita eri näkökulmista.
Tilaa epäonnistua ja oppia.
Tilaa kohdata toisia ihmisiä aidosti.
– Tytti
ps. Jos haluat keskustella lisää taidelähtöisen kehittämisen mahdollisuudesta – ota yhteys!
Lähteet:
Henriksson, Laura. Elämän taide: Ikkunoita ihmisyyteen. Aviador kustannus 2024.
Honkala, Nina & Laitinen, Liisa (2017). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/
Kantonen, Lea & Karttunen, Sari (2021). Yhteisötaiteen etiikka : tilaa toiselle, arvoa arvaamattomalle. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-038-6
Laitinen, Liisa(2017). Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulu. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/172647/laitinen%202017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Oinas, Niina; Hiltunen, Mirja & Stöckell, Antti (2022) Työtaide : taide työhyvinvoinnin tukena sosiaali- ja terveysalalla. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65171
Brown, Brené (2022). Haavoittuvuuden voima. Basam Books
